Valtakirjan merkitys ja sisältö
Edunvalvontavaltakirja itsesi tai läheisesi turvaksi nopeasti ja edullisesti
Mitä jos jotain yllättävää tapahtuu ?
Kuka hoitaa asioitani, jos vaikka onnettomuuden, sairauden tai ikääntymisen vuoksi tulen toimintakyvyttömäksi. Tottakai vanhempani, puolisoni, lapseni tai hyvä ystäväni. Asia ei kuitenkaan ole ihan niin, että omaiset voivat tuosta vain hoitaa kaikkia asioita toisen puolesta.
Jos henkilö tulee heikentyneen terveydentilan, sairauden, vammautumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan, jonkun on alettava hoitamaan hänen asioitaan.
Edunvalvonta vai edunvalvontavaltuutus ?
Yleensä menetellään holhouslain mukaan ja sen perusteella viranomainen määrää edunvalvojaksi jonkun läheisen tai yleisen edunvalvojan. Päätöksen saaminen kestää kuukausia jona aikana kukaan ei voi virallisesti edustaa henkilöä tämän asioissa.
Tilanne on toinen, jos henkilö on laatinut ajoissa edunvalvontavaltakirjan. Silloin käytetään lakia edunvalvontavaltuutuksesta ja holhouksen sijasta käytetään itsemääräämisoikeutta.
Henkilön (valtuuttaja) itse aikaisemmin edunvalvontavaltakirjassa nimeämä luottohenkilö (esim. puoliso, aikuinen lapsi, ystävä) voi ryhtyä edunvalvontavaltuutettuna hoitamaan asioita virallisesti lyhyemmässä ajassa, kuin jos hänet määrättäisiin edunvalvojaksi.
Edunvalvontavaltuutus, kiitos !
Edunvalvontavaltuutettu edustaa valtuuttajaa ja hänen tulee hoitaa asioita valtuuttajan etujen ja tahdon mukaisesti. Asioiden hoito edunvalvontavaltuutettuna on edullisempaa, nopeampaa ja joustavampaa kuin toimiminen viranomaisen määräämänä edunvalvojana tai yleisen edunvalvonnan kautta (Digi- ja väestötietovirasto, ent. maistraatti).
Kykenemättömyys asioiden hoitoon voi olla joko pysyvää tai tilapäistä (viikkoja), joten edunvalvontavaltakirja ei ole vain vanhuuden vaivojen varalle.
Tapaturman tai äkillisen sairauden yllättäessä niin perheen kuin yrityksenkin asioille olisi hyvä olla toimiva järjestely.
Edunvalvontavaltuutuksen osoittava asiakirja, edunvalvontavaltakirja.
Edunvalvontavaltuutus määritellään edunvalvontavaltakirjalla, joka on tehtävä päätöksentekokykyisenä. Mitä pikemmin, sen parempi, koska elämäänsä ei voi ennustaa.
Edunvalvontavaltakirja toimitetaan viranomaiselle vahvistettavaksi vasta sitten, jos henkilö menettää toimintakykynsä ja valtakirja halutaan voimaan.
Mikäli toimintakyky palautuu valtuutuksen vahvistamisen jälkeen, valtuutus kumotaan.
Laki
edunvalvontavaltuutuksesta määrää, millaiset muotoseikat edunvalvontavaltakirjan tulee täyttää.
Valtakirjan muulla sisällöllä voi yksilöllisesti määrätä monista asioista ja
tuoda esille omaa tahtoaan.
Edunvalvontavaltakirjan laatijan tehtävänä on huolehtia, että valtakirja täyttää muotoseikat ja sisällöstä ilmenee valtuuttajan tahto hänen haluamassaan laajuudessa.
"Edunvalvontavaltakirja on varautumista, ei uhkakuvien maalailua"
Valtakirjan muotovaatimukset ja vähimmäissisältö
Valtakirjasta tulee ilmetä
- Tehdään kirjallisesti
- Valtuuttamistarkoitus
- Valtuuttajan ja valtuutetun henkilöllisyys
- Asiat, joissa valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa
- Voimaantuloehto, eli määräys milloin valtuutus tulee voimaan
- Valtuuttajan allekirjoitus ja päiväys
- Kahden esteettömän todistajan todistuslausuma allekirjoituksineen
Muu sisältö
Valtakirjassa voi ottaa kantaa moneen eri asiaan ja ilmaista tahtoaan asioiden hoidossa, esim.
- Antaa valtuutuksen kiinteistöjen myyntiin
- Sallia lahjojen antamisen
- Määrätä varavaltuutettujen ja toissijaisten valtuutettujen keskinäisen järjestyksen ja tehtävät
- Määrätä kuka saa hoitaa ja tietää valtuuttajan varallisuutta ja henkilöä (mm. terveyttä) koskevista asioista
- Määrätä asuntonsa kohtalosta jos muuttaa esim. laitosasumiseen
- Määrätä valtuutetun tilinpitovelvollisuuden laajuudesta ja päätöstilin laadinnan tarkkuudesta
Huomioitavaa
- Valtakirjaan ei tarvita tili-, omaisuus-,kiinteistö- tai muita varallisuustietoja eikä henkilötunnuksen loppuosaa.
- Valtakirjaa ei toimiteta heti viranomaiselle vaan alkuperäiskappaleita säilytetään valtuutetun ja/tai valtuuttajan hallussa.
- Valtakirja tulee voimaan vain siinä tapauksessa, kun lääkärintodistuksesta ilmenee, että valtuuttaja on menettänyt pääosin toimintakykynsä ja valtuutettu toimittaa lääkärintodistuksen ja valtakirjan viranomaiselle vahvistettavaksi.
- Valtakirjan laadinta ei rajoita valtuuttajan toimintaa tai anna valtuutetulle mitään oikeuksia ennen vahvistamista. Vahvistuksen jälkeenkin valtuuttaja on päätösvaltainen asioissa jotka hän kykenee ymmärtämään.
- Toimintakykyisenä ollessaan valtuuttaja voi milloin tahansa perua valtakirjan tai muuttaa sen sisältöä.
- Toimintakyvyn menetyksen jälkeen valtakirjaa ei voi enää laatia tai muuttaa.
Jos toimintakyky palautuu, valtuutus kumotaan ja henkilö päättää jälleen itse asioistaan.